Viime viikkoina on saatu lukea useita ikäviä uutisia, missä pieni perinteinen kivijalkaliike, nouseva startup tai muuten vaan rakastettu brändi on hiipunut konkurssiin.
Jokainen yritys ja sen tarina on tietysti ainutkertainen. Yhteistä uutisoinnin perusteella näyttää kuitenkin olevan, että ahdinkoa ja kaatumista pidetään “autovihamielisten” keskustojen kehittäjien, koronan, verotuksen tai (edellisen) hallituksen vikana.
Aika harvoin uutisissa vilahtavat käsitteet digitaalisuus, kulutuskäyttäytymisen muutos, markkinoinnin ja myynnin heikko arvostus ja osaaminen. Asiakassuhteiden hoitaminen tai viestintä.
Ainakin minulle syntyy vaikutelma, että yritykset ja media eivät kykene tunnistamaan yhteiskunnallisia muutoksia, joita tapahtuu koko ajan.
- “Kaupallinen internet” on ollut olemassa jo yli 30 vuotta. Silti moni ei edelleenkään ymmärrä, että yrityksellä pitää olla hyvät (mielellään brändinmukaiset) perusverkkosivut, joskus jopa verkkokauppa. Sillä pahvisella käyntikortilla ei tee enää mitään.
- Epätoivon ja lähestyvän lopun voi jo aistia, kun firmalta tulee kiihtyvällä tahdilla hurjia alennuskampanjoita.
- Jos ajan varaaminen kampaamoon, hierojalle tai kosmetologille onnistuu vain puhelimella, ennustan melko varmaa kuolemaa suurten ikäluokkien tahdissa. Se hieroja saa rahat, jolla on sähköinen ajanvaraus.
- Firman bisness perustuu yhteen juttuun. Sen kanssa on noustu, ja nyt sen kanssa kuollaan. Mieluummin kuin uudistutaan. Heikko kannattavuus johtuu tietysti kalliista kadunvarsipysäköinnistä.
- Vaikka yritysten orgaanisia Facebook-päivityksiä ei näe juuri kukaan, silti moni perustaa markkinointinsa niiden varaan. Ihme juttu, kun asiakkaita ei tule.
- Somepäivitykseen tulleet kolme kommenttia eivät yleensä edusta asiakaskohderyhmää kovin kattavasti. Kannattaisi joskus kysyä mielipiteitä tai ideoita niiltä muiltakin, jos yhteystiedot on olemassa.
- Vastuulliset brändit ovat ahdingossa, koska he toimivat vastuuttomassa bisneksessä. Heidän liiketoimintaprosessinsa ovat lineaaritalouden mukaisia eivätkä ne huomioi, että kohderyhmä – vastuunsa tuntevat kuluttajat – ostaa vähemmän tai kierrätettyä.
- Lounasravintola meni konkurssiin. Yksi syy oli varmastikin heikko asiakaspotentiaali: lokaation ympärillä oli vain pientä palkkaa maksavia organisaatioita, joiden työntekijöillä ei ole varaa syödä ravintolassa, ainakaan joka päivä. Ei paljon auta, vaikka olisi ilmainen pysäköintikin.
Maailma menee eteenpäin hyvässä ja pahassa. Onnistuminen ja epäonnistuminen on aina kiinni myös tuurista. Silti on asioita, joita on pakko tehdä, jos meinaa pysyä mukana geimeissä. Jos bisness on kiinni ilmaisesta kadunvarsipysäköinnistä, niin ei se silloin kovin vahvalla pohjalla ole muutenkaan.
Vastaa