Mielenkiintoisen Ilmassa ristivetoa -tutkimushankkeen kansalaiskyselyn raportti julkistettiin viikko sitten. Hiukan yllättäen meillä näyttää olevan tilanne todella hyvin hallinnassa. Suurimmalla osalla suomalaisista elämäntapa on jo nyt kestävällä pohjalla, vain pieni joukko kokee jatkuvaa ristiriitaa oman toiminnan ja ilmastotavoitteiden kesken ja ihan merkittävä osa ihmisistä on jo tunnistanut, ettei kannata ressata, koska omilla teoilla ei kuitenkaan ole merkitystä.
”Koen, että elämäntapani on ympäristön kannalta kestävä”
Jos koet samoin, onneksi olkoon! Kuulut siihen valtaosaan (77 %) suomalaisista, jotka tutkimuksen mukaan uskovat elävänsä jo nyt ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tämä on toki hieman ristiriitaista siihen nähden, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun kestävä taso olisi noin 2000. Mutta meillä suomalaisilla on myös monenlaisia keinoja käsitellä ilmastotavoitteiden ja oman elämäntyylin ristiriitoja. Kannattaa muistaa, ettei suomalaisten teoilla kuitenkaan ole merkitystä (43 % vastaajista) ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Ja hei, ristiriidathan kuuluvat elämään!
Tämä mielikuvan ja todellisuuden ristiriita on kuitenkin sen verran kiehtova, että pohditaan sitä hetki. Keksin heti pari mahdollista selitystä.
1. Erityinen luontosuhde tekee elämästämme automaattisesti kestävää.
Meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde. Ikkunoista näkyy puita. Ja tottahan ulkoilu lähiluontokohteissa (parkkipaikkoja voisi olla enemmän) ja ympäristömyönteiset ajatukset tekevät myös omasta elämästä automaattisesti kestävämpää.
2. Pienetkin teot ratkaisevat.
On sitä syytäkin mäkkärin tiskillä pillistä kieltäytyessään tuntea tyytyväisyyttä itseensä, vaikka paikan päälle olisikin saavuttu nelivetokatumaasturilla vetämään naudanlihahampparia. Kestävän kehityksen palkintoja voi ihan perustellusti jakaa itselleen myös siitä hyvästä, että valitsee kerran vuodessa pyörän auton sijaan tai lounasravintolassa kasvisruokaa edes joskus.
Olet varmaankin kuullut suositun hokeman, jonka mukaan pienetkin teot merkitsevät. Pienet teot ovat siitä mahtavia, että niitä voi ihan rauhassa tehdä ilman että mikään oikeasti muuttuu; ei tarvitse muuttaa, vähentää tai luopua, vaan voi jatkaa elämäänsä ihan entiseen tapaan. Pienten tekojen juttu on juuri siinä, että ne ovat pieniä, eivät suuria!
”Kuinka usein kohtaat ristiriitoja ilmastotoimia koskevien käsitystesi ja toimintasi välillä?”
Ihan sääliksi käy sitä pientä (7 %) porukkaa, joka kokee toistuvasti ristiriitoja ilmastotoimien ja oman toiminnan välillä. Onneksi heitä on noin vähän, ja ristiriitoja melko usein kokeviakin on vain 31 %. Suurin osa, 63 %, kokee ristiriitaa harvoin tai ei lainkaan.
Ristiriidoista kärsivään riskiryhmään kuuluu todennäköisemmin ruotsinkielinen vasemmistoa tai vihreitä kannattava nainen. Luultavasti kaikken vähiten ristiriitoja tarvitsee tuntea perussuomalaisten kannattajien, sillä raportin perusteella jopa 88 % heistä kuului siihen ryhmään, joiden elämäntyyli on jo nyt ympäristön kannalta kestävä.
”Jos tunnet ristiriitaa ilmastotoimia koskevien käsitystesi ja toimintasi välillä, miten käsittelet ristiriitaa?”
Onneksi suomalaiset ovat tolkun kansaa. Mitäpä sitä ristiriitaa tuntemaan, kun ei meidän yksittäisten ihmisten teoilla ole kuitenkaan merkitystä! Valtaosa ei aio muuttaa toimintaansa mitenkään. 30 % vastaajista painottaa oman roolin vähäisyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tätä ajattelutapaa voi ehdottomasti suositella ihan kaikille, koska se toimii. Meitä on maapallolla niin paljon, että yhden suomalaisen, jonka hiilijalanjälki on viisinkertainen intialaiseen verrattuna, merkitys on aivan mitätön.
Toinen hyvä keino on lykätä muutosta ja ryhtyä toimiin sitten joskus tulevaisuudessa (23 % vastaajista). Niinpä!
Se on kuulkaa niin, että tästä eteenpäin syödään hyvällä omallatunnolla meheviä pihvejä, matkustellaan Balilla ja Thaimaassa ja nautitaan elämästä nyt kun se vielä on mahdollista.
Vastaa