Frank Martelan kirjoittama Tahdonvoiman käyttöohje (Tammi 2013) sisältää kaikki hyvän tietokirjan ainekset. Siinä on aihe, joka koskettaa lähes kaikkia suomalaisia; tutkittua ja hyvin pureskeltua asiaa helposti ymmärrettävässä muodossa; jouhevaa, hauskaa ja persoonallista kieltä. Ja mikä tärkeintä: se tarjoaa lukijalle uutta tietoa, oivalluksia ja ajatuksia. Tätä kirjaa oli ilo lukea.
Kirjan alussa todetaan, että ”Ihmiselämän perimmäinen kysymys on, miten pystyy tekemään elämässään niitä asioita, jotka ovat oikeita ja merkityksellisiä.” Niinpä. Martela esittää, että keinoja on neljä: oikeista asioista motivoituminen, tahdonvoima, oikeiden tapojen rakentaminen ja ympäristön muokkaaminen toimintaa tukevaksi. Ykköskohta on useimmille tuttu: jos käsillä oleva työ tai tehtävä motivoi meitä, emme tarvitse tahdonvoimaa sen valmiiksi saattamiseen. Mutta silloin kun motivaatio loppuu kesken, tarvitsemme avuksi tahdonvoimaa.
Tahdonvoimasta puolet on itsekuria, puolet asennetta. Tahdonvoima on myös rajallinen: se ”väsyy” käytössä, samaan tapaan kuin lihas. Koska käytämme samaa tahdonvoimaa kaikkiin tehtäviin, kärsimme usein valintaväsymyksestä, josta kirjoitinkin aikaisemmin oman postauksen.
Martela kertoo kirjassaan hauskan esimerkin auton ostamisesta. Täysin uutta autoa hankkiessaan ostaja joutuu tekemään lukemattoman määrän valintoja väristä penkkien materiaaleihin ja lisävarusteisiin. Kun kalleimmat, kuten moottoriin liittyvät valinnat jätettiin viimeiseksi, ostajat tyytyivät herkemmin tyyriisiin oletusvalintoihin, jotka nostivat eniten auton kokonaishintaa. Laskelmoiva kauppias osaa hyödyntää valintaväsymystämme myös sijoittamalla kassoja ennen vielä pienen valikoiman karkkipusseja ja patukoita: sorrumme helpommin makeisiin, kun olemme juuri kuluttaneet kaiken energiamme valintojen tekemiseen ja muiden houkutusten vastustamiseen.
Kirja on jaettu trendikkäästi 20 ”vinkkiin” eli työkaluun, joilla omaa tahdonvoimaa voi kehittää ja vahvistaa. Osa vinkeistä on aidosti hyödyllisiä, niin työelämässä kuin vaikka ikuisille laihduttajille. Vinkkejä tai ei, tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää, että tahdonvoimamme on paljon heikompi, kuin haluamme uskoa. Herkkujen jättäminen näytille on mielellemme merkittävästi pahempi juttu, kuin niiden sijoittaminen kaappiin pois silmistä. Silloin kun työtehtävä ei nappaa, on Facebookin lähellä. Todennäköisesti Alt-Tab riittää.
Suosittelen Tahdonvoiman käyttöohjetta kaikille, joilla on joskus ongelmia motivaationsa kanssa (ja kenelläpä ei olisi). Itsekuri ei ole mitenkään muodikasta tällä hetkellä. Sen sijaan joka suunnasta vyöryy silmille herkuttelua, hemmottelua ja hyvää oloa. Ehkä juuri siitä syystä tämäntyyppisen kirjan lukemisesta ei ainakaan ole haittaa. Kirja on viihdyttävä, vaikka sitä ei ottaisikaan vakavasti. Itse uskon, että lisäämällä omaa itseymmärrystään voi samalla kehittää myös omaa tahdonvoimaansa – vaikka sitten pienin askelin.
Ainiin. Otsikosta huolimatta kirjassa ei ole mitään raamatullista ☺
Vastaa