Työelämän arvot muuttuvat, johtaminen ei.
Suomalaisen työn liitto julkaisi hiljattain mielenkiintoisen raportin, joka on osa tulevaisuuden työtä tarkastelevaa hanketta. Suomalaista työidentiteettiä ja tulevaisuudenodotuksia reflektoiva tutkimus ei lupaa työelämälle kovin hyvää.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten arvot nojaavat edelleen vahvasti protestanttiseen työetiikkaan. Työ itsessään on merkityksellistä ja henkilön identiteettiä määrittävä. Pidämme – erityisesti me naiset – itseämme ensisijaisesti luotettavina, tunnollisina ja ahkerina. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: lähitulevaisuudessa jopa viidennes vastaajista hylkää perinteiset arvot. Nousussa ovat mm. ammattimaisuus, idearikkaus ja asiantuntemus, jotka ovat jo nyt tyypillisesti miesten suosimia arvoja. Ahkeruus ja tunnollisuus ovat tulevaisuudessa välineitä jonkun toisen arvon, kuten asiantuntemuksen, saavuttamiseksi.
Työelämän arvomurros on siis ilmeinen ja väistämätön.
On jokseenkin selvää, myös tämän tutkimuksen perusteella, että suomalaiset ovat tyytymättömiä nykytilaan. Ihmiset eivät myöskään usko työtyytyväisyyden parantuvan tulevaisuudessa. Olisiko käynyt niin, että ”tulevaisuuden arvot” ovat jo käytännössä osa tätä päivää? Kukapa ei näkisi ihanneitseään innovoivana ja asiantuntevana? Arvostusta kaipaa varmasti jokainen.
Ristiaallokkoa aiheuttaa aika usein se, että työntekijät haaveilevat uudenlaisista tavoista tehdä töitä, mutta organisaatio rakenteineen ja johtamiskulttuureineen elää vielä mennyttä maailmaa. Tai sitten työpaikalla on olemassa uudenlaista johtamisajattelua, mutta työntekijät eivät ole valmiita ottamaan isompaa vastuuta omasta tekemisestään. Kaikki syyttelevät ongelmista toisiaan.
Joka tapauksessa arvomuutoksen omaksuminen ja hyödyntäminen edellyttää yhä vahvempaa fokusta organisaatioiden johtamiseen. En tiedä montaakaan työtehtävää, missä itsepetos olisi yhtä helppoa kuin ihmisten johtamisessa. ”Tämä muutoshan on ihan selvä homma.” Jos siltä tuntuu, niin sitten ei varmasti ole.
Vastaa