Oikeistokonservatiivihallituksemme suunnittelee työntekijöiden oikeusturvaan mittavia muutoksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti monen työssäkäyvän ihmisen elämään.
Todellisuudessa muutoksilla tuskin saavutetaan merkittävää työllisyyden kasvua. Tähän on ainakin kaksi syytä:
- hallitus ei ole tehnyt uudistuksista vaikuttavuusarvioita, eikä se näytä heitä paljon haittaavan
- todellisuudessa vain 6 % pk-yrityksistä hakee voimakasta kasvua
Hädin tuskin puolet pk-yrityksistä kannattaa hallituksen uudistuksia
Retoriikalla taistellaan nyt aivan tosissaan. Hallituspuolueet puolustuvat raivokkaasti “mandaattiaan” tehdä muutoksia ja väittävät samalla, että lakkoilu romuttaa demokratian. Tämä on vähän sama kuin sanoisi, että kirjojen lukeminen heikentää lukutaitoa.
He eivät toki ole yksin kantansa takana. Viimeistään viime viikkojen aikana on käynyt selväksi, että hallitus jyrää läpi oman oikeistoideologiansa lisäksi taustalla naruja vetelevän EK:n fantasioita. Niinikään Suomen Yrittäjät tukee organisaationa näkyvästi ja räyhäkkäästi hallituksen linjaa.
Voisin kuvitella, että pk-yritykset ovat oikein innoissaan, kun heidän asiaansa näin voimaperäisesti ajetaan. Eikö niin?
Tässä valossa onkin erittäin mielenkiintoista, että Suomen Yrittäjien tekemän tuoreen Yrittäjägallupin perusteella hädin tuskin puolet pk-yrittäjistä kannattaa hallituksen kaavailemia uudistuksia. Eniten kannatusta saa lakkojen rajoittaminen, tätä kannattaa 58 % vastaajista.*
Sitten pudotaankin ihan eri lukemiin.
Vain 52 % vastaajista pitää tärkeänä paikallisen sopimisen lisäämistä, ja 51 % kannattaa henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista.
Vain 42 % kannattaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta. Määräaikaisten sopimusten helpottamista ja takaisinvelvoitteen poistamista alle 50 hengen yrityksiltä kannattaa vain 37 % vastaajista.
Kenen vuoksi muutoksia ajetaan?
Suomen Yrittäjien retoriikassa uusi työntekijä ei ole investointi vaan riski, ja tätä riskiä tulee pienentää heikentämällä työntekijän asemaa ja antamalla vastaavasti työnantajalle valtaa.
Tärkein kysymys onkin, kannustavatko muutokset pk-yrityksiä työllistämään. Kun yrittäjiltä kysyttiin muutosten (oletettua) kannustavuutta työllistämiseen, innostus ei varsinaisesti ole käsin kosketeltavaa. Kolmen kärjessä olivat paikallisen sopimisen lisääminen (56 %), henkilöperusteinen irtisanominen (52 %) ja määräaikaisten sopimusten helpottaminen (50 %).
Herää kysymys, kenen takia näitä muutoksia ajetaan läpi, koska ainakaan pk-yrittäjät eivät vaikuta seisovan mitenkään vahvana rintamana niiden takana. Kenties valta kiinnostaa muitakin taustaorganisaatioita kuin ”ay-mafiaa”?
Lähes 60 % pk-yrityksistä ei edes halua kasvaa
Suomen Yrittäjät jättää sopivasti huomiotta oman pk-barometrinsa tulokset viime syksyltä. Sen mukaan 58 % pk-yrityksistä ei hae aktiivista kasvua: he haluavat säilyttää asemansa tai heillä ei muuten vaan ole kasvutavoitteita. Todella aktiivista kasvua hakee vain 6 % pk-yrityksistä. 32 % aikoo kasvaa “mahdollisuuksien mukaan”. Nämä prosentit eivät ole mitenkään yllättäviä, vaan sama trendi on ollut jo vuosia.
Barometrin tiedotteen mukaan “vain 14 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan 12 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän.”
Voi varmaan sanoa, että keskiverto suomalainen pk-yritys ei ole mitenkään erityisen innokas kasvamaan tai kehittämään. Kasvuhakuisuus näyttäisi olevan suoraan verrannollinen yrityksen kokoon: mitä isompi yritys, sitä todennäköisemmin se myös hakee kasvua. Mikro- ja pienyritykset edustavat 98,7 % osuutta Suomen yrityksistä, yhdessä keskisuurten yritysten kanssa 99,8 %.
Samasta barometristä käy myös ilmi, että vain 22 %:llä yrityksistä on tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kasvaa voi toki myymällä samaa mitä jo nyt tekee, mutta ilman kehitystoimintaa se tie on ajettu loppuun viimeistään sitten, kun kilpailija tulee markkinoille paremmalla vaihtoehdolla.
Tämän lisäksi samaan aikaan verkostomaiset liiketoimintamallit yleistyvät. Vaikka yritys kasvaisi, se ei välttämättä palkkaa uusia työntekijöitä vaan käyttää alihankkijoita ja kumppaneita. Näin liiketoimintariski pienenee ja kausivaihteluiden ja suhdanteiden puskurina toimii verkosto.
Joten kovin tekopyhiltä vaikuttavat nämä hallituksen “kannustimet”.
Mielenkiinnolla seuraan, miten tämä sirkus lopulta päättyy.
*Raportin tarkempi tutkiminen osoittaa, että 18-39-vuotiaiden vastaajien ja yli 60-vuotiaiden vastaajien ero tämän kysymyksen kohdalla on peräti 25 prosenttiyksikköä, ja naisten ja miesten välillä 18 prosenttiyksikköä. Kannattaa kiinnittää huomiota myös miten tiedot esitetään: useimpien taulukoiden asteikko päättyy 70 %:n kohdalle. Näin kannatus näyttää vahvemmalta kuin mitä se onkaan.
Kuva: Yrittäjägallup helmikuu 2024.
Vastaa