Avainsana: epämoodissa
-
Ilmastodenialistien kesäjuhlissa
Jos ilmastoahdistuksesta kärsivänä pyörit enimmäkseen omassa kuplassasi, suosittelen pientä herätystä kesäisten perhejuhlien muodossa. Käsitellyiksi tulevat helposti kaikki ilmaston kannalta tärkeimmät osa-alueet: asuminen, liikkuminen ja syöminen. Olo ei ehkä kohene, mutta reality check tolkun ihmisten arvomaailmaan on sitäkin suurempi. Tässä fiktiivisessä […]
-
Kunhan työt tulevat tehtyä
Yksi työelämässä kohtaamistani suurimmista huijauksista kiteytyy ilmaukseen kunhan työt tulee tehtyä. Kun aloittelin työuraani reilu parikymmentä vuotta sitten, töitä tehtiin käytännössä aina toimistolla (ellei ollut työmatkalla) ja alaisten tehtävä oli helpottaa esihenkilön arkea (eikä päinvastoin). Etätyö oli vielä pitkälti vieras […]
-
Voiko arvot ulkoistaa yhteiskunnalle?
Ihmettelin Twitterissä, miten ihmiset voivat yhtä aikaa olla huolissaan ilmastonmuutoksesta mutta jatkaa samaan aikaan ympäristöä kuormittavaa, yltäkylläisyyteen perustuvaa elämäntyyliään kuin mitään ei olisi meneillään. Esimerkiksi syysloma Rodoksella muodostaa pelkästään lentojen osalta noin tonnin päästöt, mikä on noin 40 % osuus […]
-
Arjen dissonanssista konsonanssiin
Miksi ihmiset eivät muuta käyttäytymistään, vaikka tietoa ilmastonmuutoksesta on kinoksittain? Itse ajattelen, että muutoksen johtaminen on ensisijaisesti tunteiden johtamista. Tiedon tuuttaaminen luo pohjan muutokselle, mutta ei vielä käynnistä sitä. Jo yli 10 vuoden ajan kansainvälisellä tasolla on tutkittu hyvin tieteellisesti, […]
-
Kotiäidin normipalautuminen
Toteutin toukokuussa pitkäaikaisen suunnitelmani ja teetin Firstbeatin hyvinvointianalyysin. Olin kiinnostunut erityisesti siitä, miten elimistöni reagoi hoitovapaan aiheuttamaan arkistressiin, joka on mielestäni vähän erilaista kuin työstressi. Mittausajankohta osui toukokuun helteille, ja muutenkin elämä oli sillä hetkellä suht normivetoista. Nuorempi lapsi on […]
-
Toivon kauppiaat
Läheisen ihmisen vakava sairaus tarjosi minulle ensikosketuksen bisnekseen, missä kauppatavarana on ihmisen toivo. Niin kauan kuin on toivoa, on elämää. Ja toisinpäin. Parantumattomasti sairaalle ihmiselle toivo on lopulta ainoa elämää ylläpitävä voima, ja siksi sitä ei saisi koskaan viedä häneltä. […]