Mitä kaikkea voisimme ostaa palveluna, mutta emme osta (tai tuota)?

Lineaaritalouden ydin muodostuu jatkuvasta ja kasvavasta neitseellisten materiaalien ja tuotteiden kuluttamisesta. Kiertotalouden ydin muodostuu tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pidentämisestä ja uudelleenkäytöstä, ns. suljetusta kierrosta. Kiertotaloutta edistää tuotteiden ostaminen palveluna, sillä tällöin sekä tuottajan että käyttäjän edun mukaista on pitää tuote hyväkuntoisena ja käytössä mahdollisimman pitkään. 

B2B-sektorilla moni asia ostetaan jo palveluna alkaen työpöydistä, matkapuhelimista ja tietokoneista. Yksityisasiakkaina olemme kuitenkin vielä tiukasti kiinni lineaaritalouden ytimessä. Keskeinen syy tähän on neitseellisen raaka-aineen halpa hinta, jota vastaan kierrätysmateriaalin on vaikea kilpailla ilman lainsäädännöllisiä tai verotuksellisia muutoksia. Lähes aina on myös halvempaa ostaa uutta kuin korjata vanhaa. Tuotteiden halpa hinta on meille itsestäänselvyys, josta emme halua tinkiä.

Mutta unohdetaan hetkeksi halvan hinnan ihanne ja mietitään mitä kaikkea voisimme ostaa ja tuottaa palveluna – jos vain haluaisimme.

Aikuisten pukeutuminen

Jos ongelmana (näin ulkopuolisen silmin) on mielihyvähakuinen, jatkuva vaatteiden shoppailu, ratkaisu voisi olla clothing as a service. Myös rajallisen säilytystilan kanssa kamppailevat hyötyisivät ”vuokravaatteista”: valikoima vaihtuu, vaikka tila ei kasva. Suomessa tätä palvelua tarjoaa ainakin Vaatepuu. Erityisesti eettisesti ja vastuullisesti tuotettujen vaatteiden ostaminen palveluna kuulostaisi järkevältä, sillä ne on toivottavasti tehty kestämään, ja tällaisen vaatteen hankintakustannus nykymittapuulla keskimääräistä kalliimpi. Näin palveluna ostaen ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää johdonmukaisemmin vastuullisia vaatteita ilman että tarvitsisi ostaa uutta tai investoida isoja summia. Palveluun olisi myös luontevaa sisällyttää pukeutumiskorut ja muita asusteita.

Lasten pukeutuminen

Lastenvaatteet palveluna – uhka vai mahdollisuus? Reima Kit on yksi ensimmäisistä kuukausimaksullisista lastenvaatepalveluista. Ajatus on oikea, mutta ulkovaatteiden kestävyys mietityttää. Jääkö ”toinen kierros” lopulta haaveeksi? Vastuu vaatteiden kierrättämisestä – eli toimittamisesta Emmylle – jää asiakkaalle. Silti, jos (ja kun) ulkohaalarin polvet kuluvat puhki, paikattuna sen käyttöarvo on edelleen hyvä, mutta jälleenmyyntiarvo ei. Tarvittaisiinkin palveluja, missä muuten käyttökelpoisista vaatteista otettaisiin talteen esimerkiksi vetoketjut ja kierrätettäisiin polyesteriosat. Tai kehitettäisiin ”moduulivaatteita”, missä tietty nopeasti kuluva osa kuten polvet/lahkeet olisi helpommin uusittavissa, jos vaate on muuten edelleen käyttökuntoinen.

Vauvanvaatteiden osalta tilanne on parempi: vauva kasvaa nopeasti ja yhden bodyn tai potkareitten käyttöikä saattaa jäädä muutamaan viikkoon tai pariin kuukauteen. Ulkovaatteet eivät vauvoilla kulu käytännössä lainkaan. (Toki vauvojen vaatteet altistuvat erilaisille eritteille, eli hävikkiä syntyy varmasti aikuisten vaatteita enemmän.) Siksi myös äitiyspakkaus voisi olla kiertotaloushenkisempi: ainakin osan vaatteista voisi palauttaa Kelalle ja käyttää uudelleen seuraavana vuonna. 

Kodin sisustus: valaistus, verhot, matot, taide

Minulle on suuri mysteeri, miksei kodin valaistusta tarjota palveluna. Valaisimet kestävät hyvin aikaa ja käyttöä, koska niihin ei juuri kosketa. Määräaikainen sopimus (1-2 vuotta) ja edullinen kk-maksu, joka kattaa valaisimen ostohinnan määräajan puitteissa. Palvelumalliin voisi sisältyä ammattilaisen suositukset asiakkaan toivomalla aktiivisuudella, toisille vuoden välein, toisille harvemmin. 

myynnissä olevia valaisimia
Entä jos valaisimia ei ostettaisi omaksi, vaan ne tulisivat koteihin palveluna ja jatkaisivat määräajan jälkeen seuraavaan kotiin?

Kuten valaistus, myös laadukkaat, standardimittaiset verhot sietävät hyvin pitkäaikaista käyttöä, elleivät ne altistu suoralle ja voimakkaalle auringonpaisteelle. Palvelussa olisi huomioitu kausivaihtelu, mikä toisi taas kerran helposti vaihtelua sisustukseen ilman uuden ostamista. 

Matot joutuvat yleensä kotona kovalle käytölle riippuen tilasta mihin ne on sijoitettu. Silti laadukas matto kestää hyvin peruskäyttöä, ja ellei siihen nyt holauta pullollista punaviiniä, hyvällä perushuollolla vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tietyt ”sisustusmatot” joita käytetään erityisesti akustisista syistä vaikkapa olohuoneissa tai makuuhuoneissa voisi hyvin ostaa palveluna. Matot ovat painavia ja vievät säilytettynä paljon tilaa. Kuten verhot ja taide, matoilla saa helposti vaihtelua sisustukseen. 

Taiteen ostamisella palveluna on pitkät perinteet, mutta jostain syystä se on kuitenkin edelleen pienen piirin ”harrastus”. Taidelainaamoja löytyy isoimmista kaupungeista. 

Astiat

Oma suhteeni astioihin on uskollinen: kotona on ollut sama astiasto kohta 20 vuotta, ja vähäeleisenä se on kestänyt hyvin aikaa. Rikkoontuneiden tilalle olen löytänyt edullisesti käytettyjä – joskin uudet ovat selvästi huonolaatuisempia kuin 20 vuotta sitten valmistetut! Astiat ovat kuitenkin tuotteita, joita voisi hyvin ostaa palveluna. Ja ainakin toistaiseksi Arabia tarjoaa sitä. Varsinkin, jos on ihmistyyppinä vaihtelua kaipaava, kannattaa tutustua palveluun. 

Lelut

Kun esikoiseni oli vauva noin kahdeksan vuotta sitten, tarjolla oli mielenkiintoinen lelupalvelu, Lelulandia, josta sai vuokrata lelut tiettyyn hintaan tietyksi ajanjaksoksi. Palvelu oli kätevä erityisesti niille, jotka ymmärsivät lapsen kyllästyvän nopeasti, ja että tehokkain tapa ylläpitää mielenkiintoa on vaihdella leluja. Kaikki eivät kuitenkaan halua hankkia (edullisesti käytettynäkään) jätesäkeittäin leluja joita sitten vuorollaan säilytetään kellarissa ja osa on leikissä.

Vaikka tutkittua tietoa ei ilmeisesti ole, yleisen käsityksen mukaan älylaitteiden ja digitaalisten palvelujen suosio on vähentänyt lelujen ostamista ja keskittänyt myyntiä isoille marketti- ja halpaketjuille.

Ei siis ole yllättävää, että laatuleluja vuokraava Lelulandia joutui lopettamaan toimintansa. Halpaa muovikrääsää – ja vähän kalliimmalla myytävää – on tarjolla loputtomasti. Halvat lelut menevät myös helposti rikki ja niiden korjaaminen on haastavaa ja kannattamatonta. Silti toivon, että joskus tulevaisuudessa tällekin tuotesektorille löytyisi toimiva, palveluun perustuva liiketoimintamalli. 

Valomiekka purettuna osiin
Suoritin keväällä kiertotalouskurssin, jonka harjoitustyönä piti purkaa ja korjata rikkinäinen tavara. Lapsen valomiekassa ei toimineet enää valot eikä äänet, joten valitsin sen. Osiin purkaminen osoitti hyvin, miten lelua ei ole edes suunniteltu purettavaksi ja/tai korjattavaksi. Osat ja elektroniikkakomponentit olivat hauraita ja halpoja. Kolvaustaitoinen puoliso hoiti varsinaisen korjauksen ja miekka saatiin kuntoon. Jäin miettimään, moniko edes huolehtii, että tämäntyyppinen lelu päätyy lopulta SER-jätteeseen eikä sekajätteeseen.

Kodinkoneet

Kodinkoneet vievät tilaa, ja niiden kohdalla palveluna ostamisen suurin etu on säilytys ”jossain muualla”. Erilaisia lainapalveluja on tarjolla jo nyt, mutta ne vaativat asiakkaalta ennakointia ja omatoimisuutta, sillä koneet on tyypillisesti noudettava itse vuokrapaikasta. Lisäksi sesonkiaikaisuus on ongelma: juuri se mille olisi tarve (Mehumaija, kuivuri) ajoittuu samaan hetkeen kuin kaikilla muillakin. Koska koneet vievät tilaa, säilytystilan vuokran kattamiseksi laitteiden kierto pitäisi olla aktiivista. Kodinkoneissa toiminee siis edelleen parhaiten perinteinen lainaamo, missä esimerkiksi taloyhtiö hankkii suosituimmat koneet yhteiskäyttöön ja huolehtii niiden huollosta. Paine kodinkoneiden kunnossapitämiseen on suurempi, kun käyttäjäkunta on tiedossa.

Autoilu

Autoilun kalleuden takia siihen liittyvät palvelumallit ovat tuttuja B2B-sektorilta: yritys-leasingit ovat olleet käytössä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Nämä ”edut” eivät toki koske lähellekään kaikkia työntekijöitä. Yksityisille suunnattuja, auton omistamisen painetta vähentäviä autoilun yhteiskäyttö- ja vuokramalleja on onneksi jo tarjolla isoimmissa kaupungeissa. Täällä Jyväskylässä Omagon yhteiskäyttöautoja on ainakin Kankaalla (biokaasuautot) ja keskustassa, missä täyssähköautot ovat päivisin kaupungin työntekijöiden käytössä ja iltaisin ja viikonloppuisin vuokrattavissa. Autoiluun ja auton omistamiseen liittyy hyvin vahvoja mielikuvia ja statusarvoa, minkä vuoksi palvelun yleistymistä joudutaan varmasti odottamaan.

Summa summarum?

Yleisesti ottaen erilaisten tavaroiden ostamista palveluna hidastaa (hinnan lisäksi) oma suhteemme tavaraan: se on meille osa identiteettiä tai statusta. Meillä on tavaraan tunneside ja mahdollisesti siihen liittyviä hyviä muistoja. Ehkäpä omistaminen myös vahvistaa turvallisuuden- ja pysyvyyden tunnetta muuten yhä epävarmemmassa ja -vakaammassa maailmassa. 

On silti surullista, että kiertotalouden edellytykset ja markkinat palveluille parantuvat merkittävästi vasta, kun ihminen pystyy rakentamaan identiteettinsä niille palikoille mitä löytyy hänestä itsestään sisältä, ei ulkoa. 


Posted

in

by

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.