Avainsana-arkisto: Arjen kohokohta

Ansaitseeko mökki uuden elämän?

Sininen hetki järvellä.
Sininen hetki järvellä.

Suomalaisen Työn Liiton mukaan jo lähes puolella uusmaalaisista on joko oma tai yhteisomisteinen mökki. Tulevaisuudessa osuus vain kasvaa perintöjen myötä.

Mökin omistaminen ei mitenkään todista, että mökkeily olisi säännöllistä tai kovin pitkäjänteistä. Jos mökkireissu suuntaansa on vähintään 2-3 tuntia, on hyvinkin todennäköistä, että reissut jäävät kesäviikonloppuihin ja -lomiin.

Olen ollut nyt tasan kuusi vuotta mökinomistaja. Ostovaiheessa kuuluin mieheni kanssa harvinaiseen ryhmään: mökinomistajista alle 40-vuotiaita on Suomessa vain 7 %.

Järvi jäätyi uutenavuotena. Rantakaistale kerrallaan.

Omistusvaihetta edelsi noin kolmen vuoden etsiminen. Keski-Suomessa, alle tunnin ajomatkan päässä kotoa ei liene montaakaan kohdetta, joita emme olisi käyneet katsomassa. Kriteerit olivat kovat: iso järvi, etelään tai länteen aukeava hiekkapohjainen ranta, kattava mobiiliverkko, hyvä tie perille, edellytykset ympärivuotiseen asumiseen tai vähintään sähkö ja juokseva vesi. Mökin olisi sijaittava korkeintaan 45 minuutin päässä,  sillä halusimme kohteen, joka ei jäisi viikonloppukäytön varaan, vaan josta voisi kesäaikaan käydä myös töissä. Kipurajana oli 200 000 euroa.

Emme tyytyneet katselemaan vain julkisessa myynnissä olevia kohteita. Näillä kriteereillä ei katselmoitavaa olisi edes riittänyt kovin pitkäksi aikaa. Kävimme varovasti kuikuilemassa meitä kiinnostavilta alueilta mökkejä, jotka näyttivät hylätyiltä. Ja niitä muuten riitti. Jokaisen mökkitien varteen mahtui ainakin pari sellaista, joita ei juuri erottanut korkean heinän takaa, ja jos erotti, surullinen ja rapistunut ilme tervehti kävijää. Istuin useampia kertoja Maanmittauslaitoksella selvittämässä omistajaa. Sen jälkeen otimme yhteyttä ja kysyimme, olisiko omistaja halukas keskustelemaan mökin myynnistä.

ranni
Mökkiin on tehty paljon remonttia. Mm. vaihdettu katot ja lisätty vesikourut.

Aika monta kertaa vastaus oli sama: mökkiä ei käytetä, mutta sitä ei myöskään haluta myydä – tunnesyistä. Omistaja on sen 30 vuotta sitten ostanut tai se on ollut suvussa vielä pidempään. Siellä on lasten kanssa vietetty kesät 70- ja 80-luvuilla.

Mitäpä siihen kommentoimaan? Toki mieli olisi tehnyt kysyä, että oikeastiko uskotte, että lapset 400 km:n päästä vielä ryhtyvät innokkaasti korjaamaan, investoimaan ja käyttämään tätä lahoamispisteessä olevaa, mutta vanhemmilleen niin tärkeää paikkaa – jos eivät olleet tähänkään mennessä sitä tehneet. Veikkaan, että aika moni jälkeläinen ilahtuisi enemmän muutamasta ennakkoperintönä tulleesta kymppitonnista, joilla lyhentää omaa asuntolainaansa.

kantarellisatoa
Oman tontin kantarellisato ei ole kaksinen, mutta kyllä tästä jo keiton pyöräyttää!

 

 

 

 

 

Vuosien viljely tuottaa jo mukavan sadon.
Vuosien viljely tuottaa jo mukavan sadon.

Toivoisin, että perikunnat ja iäkkäät omistajat uskaltaisivat rohkeasti luopua vanhoista mökeistään. Kenties näin käykin, kun uusmaalaisten – ja ylipäätään perintönä mökkinsä saavien – osuus mökinomistajissa nousee. Ei mökkiä kunnioiteta sillä, että pidetään se väkisin suvussa, vaan sillä, että sitä käytetään. Jos oma käyttö on selvästi jo hiipunut, on ainoastaan epäitsekästä tarjota kohde eteenpäin sellaiselle, joka haluaa panostaa, rakastaa ja hoitaa paikkaa parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla paikkakunnan kaupat saavat uusia asiakkaita, pienyrittäjät korjaustöitä, tieosuuskunta käyttäjiä. Kenties vesi- ja viemäriverkkokin yltää lopulta juuri siihen niemeen.

Mökkibrita.
Mökkibrita.

Oman mökkimme myyjät ajattelivat onneksi paikkaa ja sen etua. He olivat paikkakuntalaisia, mutta katsoivat, ettei mökille enää ollut käyttöä. Päärakennus rapistui, puusto kasvoi.

”Me haluamme, että mökki saa uuden elämän”, yksi myyjäperheen jäsenistä sanoi. Kiitos siitä hänelle. Mökki sai meistä hyvät omistajat ja uuden elämän.

Kielletyt mainokset

HS uutisoi tänään päätöksestä, jonka mukaan Englannin kirkon mainosta ei saa esittää elokuvateattereissa ennen uutta Star Wars -elokuvaa.

Hupaisaksi tilanteen tekee National Secular Societyn esittämä kannanotto, ettei kirkko saisi ”tyrkyttää viestiään yleisölle, joka pakotettu katsomaan sitä mutta joka on maksanut rahaa aivan erilaisesta kokemuksesta.”

Aivan.

Paitsi hetkinen. Jos mainostaisin hammastahnaa ennen Star Wars -elokuvaa, enkö myös silloin ”tyrkyttäisi viestiäni yleisölle, joka on pakotettu katsomaan sitä mutta joka on maksanut rahaa aivan erilaisesta kokemuksesta”?

Kiitos tämän markkinointia kohtaan osoitetun vastenmielisyyden, minäkin katsoin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni anglikaanisen kirkon mainoksen, vaikka en kuulu edes kohderyhmään.

Uutiskynnyksen ylittäminen kannattaa aina. Rukoilkaamme, että tämä toimii jatkossakin.

Työpaikan uudet älyköt eli IoT 2.0

Parin viime vuoden ajan on pöhisty IoT:sta eli esineiden internetistä. Onneksi IoT on kohta niin arkista, että voidaan siirtyä keskustelussa seuraavalle tasolle. Työpaikoilla on nimittäin kasvava määrä tehtäviä, joihin ihmisen omat kyvyt eivät riitä, ja joiden suorittamiseen tarvitaan jo seuraavan sukupolven älykoneita. Nämä koneet eivät tyydy ainoastaan viestimään keskenään, vaan ne todella tarttuvat toimeen. Nyt esittelyssä työpaikan uudet älyköt.

Kahvinkeitin ”The Coffeecat”
Asiantuntijat ovat yleensä liian kiireisiä, tärkeitä tai yksinkertaisesti kykenemättömiä keittämään omaa kahviaan. Ei hätää! Työpaikan uusi ja älykäs kahvinkeitin ennakoi tilanteen ja pistää sumpit pihisemään aamutuimaan ihan itse. Asiantuntijoiden aika säästyy johonkin tärkeämpään.

Palaverimukit ”Los Mugis”
Jos asiantuntija on onnistunutkin järkkäämään itselleen ja vieraalleen kahvit palaveriin, neukkarin siivoamiseen ei todellakaan jää aikaa, kun pitää jo kiirehtiä lounaalle tai seuraavaan palaveriin. Ei hätää! Työpaikan älykkäät kahvimukit eivät jää pöydälle kahvirenkuloitaan kuivattelemaan, vaan reippailevat ryhdikkäässä jonossa suoraan lavuaaripikasuihkuun ja hyppäävät tiskikoneeseen.

Tiskikone ”The Swoosh”
Tarina kertoo, että osa työntekijöistä osaa laittaa ihan itse astiansa tiskikoneeseen sisälle. Merkittävä joukko kuitenkin luottaa taivaalliseen ihmeeseen, joka siivittää heidän likaiset lautasensa tiskipöydältä tai -altaasta koneeseen. Ei hätää! Ateistin luottopelaaja on neuvokas tiskikone, joka hoitaa hommat loppuun, pyöräyttää ohjelman käyntiin ja pyyhkäisee vielä tiskipöydänkin puhtaaksi.

Jääkaappi ”The Iceman”
Toimiston viileimmän kaverin tehtävänä on pitää ruoka syötävänä. Kuten me kaikki, myös nämä jääkaapin hellimät annokset saavuttavat jonain päivänä parasta ennen -hetkensä. Ne suorastaan vaativat päästä omin jaloin ulos. Ei hätää! Työpaikan uusi älykäs jääkaappi tietää milloin on aika luopua rakkaista – raottaa niille ovea ja päästää ne vapauteen.

Työpöytä ”The Surf-Ice”
Me ihmiset olemme erilaisia. Onneksi suurin osa työpöydistä on melko samanlaisia: ne tykkäävät esitellä paljasta pintaansa. Aika usein työntekijät levittelevät tavaroitaan todella avokätisesti ottamatta huomioon työpöydän tunteita. Ei hätää! Fiksu työpöytä ei ”hukkaa” papereita, vaan sietää tilanteen tyynesti. Illan tullen se ottaa homman haltuun, pistää paperit nippuun ja antaa katuvalon heijastua kiiltävästä pinnastaan.

Näitä odotellessa.

Riistakamera, hautakynttilä ja lasinpesuneste

Kyllä isien kelpaa! Siinä missä naisille tuputetaan äitienpäivänä ruukkuruusuja, suklaata ja sementtiä, nykyaikaiselle isille löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja perinteisten tohveleitten ja kylpytakkien sijaan. Parhaat isänpäivävinkit esittelee tässä Taloustalo.

Valinta tulee olemaan vaikea.
Valinta tulee olemaan vaikea.

Onko isi romanttista tyyppiä? Siinä tapauksessa häneen uppoaa tietysti kukat ja suklaa. Mikäli keväältä jäänyt ruukkuruusu on jo nukkunut pois, nyt on kukkia edullisesti kaupan. Jos isi on huolissaan linjoistaan, vaihda suklaarusinat auringonkukansiemeniin.

Naapurin rouvan turvallisuudesta huolestuneelle isille sopii puolestaan riistakamera. Lämmin pipo ja seiskapäivää-sukat tulevat varmasti tarpeeseen ulkoharrastusten parissa viihtyvälle isille, joka tykkää työnnellä lunta paikasta A paikkaan B.

Monikäyttöinen lasinpesuneste kirkastaa näkymän ja mielen ja saa varmasti isiltä arvostusta. Pimentyviin iltoihin tunnelmaa luo puolestaan pitkä hautakynttilä, jonka paloaika on peräti 90 tuntia!

 

paivaleivos

Ja sitten jos mikään näistä ei toimi, niin leivoksen kaveriksi voi aina keittää kahvit.