Jäähyväiset sekajätteelle

Jätehuoltoyhtiömme viestitteli viime vuoden puolella pakollisen perusmaksun käyttöönotosta. Asiakastiedotteessa kerrottiin, että suurimmalla osalla perusmaksu ei vaikuta kokonaiskustannuksiin – joillakin ne voivat jopa laskea. 

Mökkimme jätekuljetuksen vuosikustannus nousi perusmaksun myötä 60 %. Onneksi puhumme vain kymmenistä euroista, ja taloutemme kyllä kestää tämän investoinnin (sekä todennäköiset lähivuosien korotukset).   

On kuitenkin aika väsynyttä maksaa yhä enemmän palvelusta, eli kiinteistön rajalla nököttävän sekajäteastian tyhjennyksestä, jota emme oikeastaan tarvitse ja joka ei sellaisenaan vastaa enää arjen tarpeitamme. 

Tässä muutama käytännön fakta:

  1. Jätekuljetuksen tilaaminen haja-asutusalueelle ja mökeille on pakollista. Meidän on siis pakko a) tilata (vähintään) sekajätteen nouto ja b) maksaa tyhjennyksen lisäksi koko vuodelta perusmaksu, vaikka käytämme mökkiä vain kesäaikaan. 
  2. Lajittelemme tarkasti myös kaikki mökillä syntyvät jätteet, joten kuljetamme joka tapauksessa itsenäisesti pois muovin, lasin, metallin ja kartongin (biojätteen kompostoimme). Sekajätettä meidän ei kuitenkaan kannata viedä, koska maksamme sen noudosta. Se jätetään jäteastiaan odottelemaan jätekuljetusautoa, kun muut jätelajit kulkevat kauppareissun yhteydessä hyötykeräyspisteeseen. Järkevää? Resurssiviisasta?
  3. Mökkitiellä on juhannukselle asti roudan takia painorajoitus, mikä estää jäteauton käynnit. Ihmeen kaupalla pystymme vastuullisesti hoitamaan myös sekajätteen poiskuljetuksen alkukesän ajan. Loppukesäksi otamme sitten kuuliaisesti lakisääteisen jätekuljetuksen. 

Surullista on se, että tämä sekajätekeskeinen asiakassuhde ei varsinaisesti kannusta jätteiden lajitteluun: mitä tarkemmin lajittelemme, sitä vähemmän tuotamme sekajätettä ja sitä enemmän maksamme suhteessa sen noudosta. Voi sanoa, että pussilla on jo aikamoinen hintalappu. 

Toisaalta en yhtään ihmettele, jos nykyinen prosessi ei kaikilta osin toimi. Sanoohan sen nyt järkikin, ettei voi olla taloudellisesti kannattavaa ajattaa isoa jäteautoa maaseudun pikkuteillä poimimassa jätepussukoita sieltä täältä. Mutta olisiko erilaisten ”hintainnovaatioiden” sijaan fiksumpaa soveltaa asiakaslähtöistä palvelumuotoilua? Ilmainen vinkki: jäteyhtiön asiakas ei ole kiinteistö, vaan ihminen. Ja ihminen, joka lajittelee jätteensä kotona, haluaa tehdä sen myös mökillä, työpaikalla, kuntosalilla, leikkipuistossa, hotellissa ja ulkomaanmatkoilla. Ei hän yhtäkkiä heittäydy piittaamattomaksi assholeksi, joka surutta donkkaa banaaninkuoret ja metallitölkit sekajäteastiaan ja nauraa päälle. Asiakas haluaa lajitella, mutta jäteyhtiötä kiinnostaa vain onko sekajätteen nouto kunnossa.

Asiakaslähtöistä olisi esimerkiksi: 

  1. Asiakas voisi itse arvioida, tarvitseeko hän omaa sekajätteen tyhjennystä lainkaan, vai riittäisikö esimerkiksi lähimmän päätien varteen rakennettu yhteinen aluekeräyspiste, jonka piiriin hän voisi liittyä vuodessa tietyksi ajanjaksoksi. Jätelaissa on kaikenlaista pakollista, mutta on kummallista, miksei tämän vaihtoehdon tarjoaminen haja-asutusalueilla ole pakollista.
  2. Asiakkaan ei tarvitsisi maksaa samalta ajalta useampaa päällekkäistä, esim. kodin ja vapaa-ajanasunnon perusmaksua.
  3. Jos sekajäte haetaan omasta jäteastiasta, tyhjennysväli voisi olla kiinteästi kaikille 3 tai 4 viikkoa, mikä tehostaisi ajan ja resurssien käyttöä ja laskisi kustannuksia. 
  4. Ennen kaikkea asiakaslähtöistä olisi miettiä, onko sekajätteen kerääminen kiinteistökohtaisesti ylipäätään se, mitä asiakkaat tarvitsevat vai olisiko tänä päivänä jo tarvetta ihan uudenlaiselle mallille, joka vastaisi mökkiasukkaiden tarpeita, kannustaisi vähentämään ja lajittelemaan jäte, ja olisi myös jätekuljetuksen kannalta järkevää bisnestä.

Tämä vaatisi kuitenkin sen, että ihan oikeasti laitettaisiin hetkeksi lakipykälät, velvollisuudet, ”ei toimi meillä”, ”emme vastaa tästä” ja muut laitostumista edistävät meriselitykset sinne sekajäteastiaan – istuttaisiin alas, kuunneltaisiin asiakkaita, luotettaisiin ihmisten hyvyyteen ja mietittäisiin sitten, miten asiat pitäisi tehdä. Asiakaslähtöisesti.


Posted

in

by

Kommentit

2 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset sekajätteelle”

  1. Paula-mummi avatar
    Paula-mummi

    Hyvä, että jaksat kirjoittaa näistä asioista!

    Meilä on täällä Härköpohjassa Härkölahdentie tieosuuskunta, jolla on oma jätteenkeräyspiste. Sinne voi laittaa sekäjätteen ja on siellä astia biojätteellekin, jos/kun kompostori ei suostu talvella toimimaan.
    Lasin, metallin, kartongin, paperin, kierrätysmuovin, ongelmajätteen ym. osalta kunkin on oltava aktiivinen.

    Mutta olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että kunnat pitäisi velvoittaa tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja kuin kiinteistökohtainen jäteastia. Ja tiesithän, että voitte järjestää sekajäteasian kimpassa naapurin kanssa. Näin ainakin veljeni on tehnyt naapurinsa kanssa.

    Lisäksi tuo muovin kierrätys pitäisi saada kunnolla hoitoon. Olisiko mitään järkeä siinä, että maksaisimme kierrätysmaksun tuotteen hinnassa. (Kuluttajajahan sen joka tapauksessa viime kädessä maksaa.)Ja voisimme viedä kaikki muovituotteet samaan paikkaan, joita pitäisi olla vähintään joka kauppakeskuksessa. Meidän perheessä kierrätysintoa himmentää aina, kun joudun sanomaan ”ei sitä saa laittaa muovin keräykseen, kun se ei ole pakkausmuovi”. Onneksi Suomessa kuitenkin sekäjäte poltetaan eikä kipata kaatopaikalle, mutta samalla sanotaan, että kierrätysmuovista on pulaa.

    Muun kuin pakkausmuovin keräys kerran vuodessa muutamalla paikkakunnalla on suorastaan naurettava juttu – ja sille varattu tv-aika käsittämätön.
    Ja oliko asia myös niin, ettei yrityksiä ole velvoitettu muovin kierrätykseen (esim. festarit)?

    Näistä asioista ei mielestäni voi viestiä liikaa.

    1. Annukka avatar
      Annukka

      Moi Paula ja kiitos kommentista! Hienoa, että teillä sentään on tieosuuskunnan yhteinen keräyspiste (joskin senkin on tieosuuskunta järkännyt, ei jäteyhtiö, jos oikein ymmärsin?)!

      Kyllä tuota kimppaa on meillekin ehdotettu (mm. jäteyhtiö Twitterissä), mutta siinä on kaksi perustavalaatuista ongelmaa: 1. Se ei poista ydinkysymystä, eli sitä miksi juuri SEKAjätteen keräys on pakko tilata, vaikka sille ei ole tarvetta. 2. Kimpan ehdottaminen on käytännössä em. ongelman ulkoistamista asiakkaille. Asiakkaat tavallaan joutuvat ratkomaan tätä lain ja jäteyhtiön vs. asiakaslähtöisyyden ongelmaa.

      Lisäksi kun miettii, että ns. älykkäitä jätekeräysratkaisuja on jo tarjolla niin ei voi kuin ihmetellä, miksi niitä ei sovelleta laajemmin. Esim. Haja-asutusalueen yhteinen mutta lukollinen (lähi)jätekeräyspiste, joka tunnistaa käyttäjän (=jäsen/maksanut palvelusta), joka seuraa jäteastioiden täyttymistä ja tilaa noudon tarpeen mukaan. Jo pelkästään oikea-aikaisuus säästää rahaa, ja keskittäminen sekä aikaa että rahaa.

      Ja kyllä, on aivan hullua että muovituotteen kierrätysmahdollisuus riippuu siitä, mihin formaattiin se on satuttu valmistamaan: jos pakkaukseksi, voi kierrättää mutta jos käyttötavaraksi, niin roskiin. Olen parhaillaan yhdellä kiertotalouden verkkokurssilla ja se on avannut vielä paremmin silmiä sen suhteen, miten tärkeää olisi saada materiaali kiertämään niin monta kertaa kuin mahdollista ennen kuin se lopulta päätyy esimerkiksi poltettavaksi. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että muovituotteiden osalta mitään kiertoa ei tapahdu vaan elinkaari on tavattoman lyhyt ja tuote päätyy suoraan poltettavaksi. Hirveää tuhlausta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.