Tällä viikolla on päivitelty yhteisesti Deloitten julkaisemaa laajaa HR-tutkimusta, jonka perusteella Suomi on varsinainen takapajula. Kun muualla maailmassa tärkeimmiksi asioiksi nostetaan työkulttuuri ja sitouttaminen, johtajuus ja oppiminen, Suomessa HR-päälliköt arvostavat HR-teknologiaa, työn yksinkertaistamista ja erilaisia analytiikkapalveluja.
Kaikki, joilla on omakohtaista kokemusta keskivertoyrityksen HR:n kanssa työskentelemisestä tietävät, että tutkimus pitää paikkansa 100 %:sti. Olisi naiivia kuvitella, että Suomessa HR-päällikkö on aktiivisesti kiinnostunut työntekijöistä ja heidän kehittämisestä, jaksamisesta tai viihtyvyydestä. (Omasta piiristä tiedän vain yhden sellaisen henkilön, terveisiä Minnalle!) Tyypillisesti HR:n tehtävä on huolehtia, että kaikki tekniset asiat, kuten kehityskeskustelut, henkilöstökyselyt ja työhyvinvointivelvoitteet tulevat järjestettyä. HR on johtoa, ei työntekijöitä, varten.
Itsestäänselvän päivittelyn sijaan olisi mielenkiintoista tietää, mistä kumpuaa tämä horjumaton usko IT-järjestelmien rooliin yritysten ongelmia poistavana mahtina. Kun katsoo kulttuuriamme pinnan alle, järjestelmäthän suorastaan ratkaisevat pelin:
Myynnin onnistuminen riippuu siitä, onko CRM täydellisen helppokäyttöinen ja toimiva, ja onko tieto ajan tasalla (ja kun se ei koskaan ole, myynti epäonnistuu).
ERP on ainoa keino seurata, missä vaiheessa asiakkaan tilaus tai työ on menossa. Jokaisen vaiheen suorittaminen entistä paremmin takaa vähintään tyydyttävän, ellei jopa täydellisen asiakaskokemuksen.
Markkinointi kipuilee, koska käytössä ei ole huippuunsa viritettyä digitaalista verkkopalvelua, riittävästi hyviä ja älykkäitä järjestelmiä, automaatiota ja liidigenerointia, jotka kaikki keskustelevat saumattomasti keskenään ja vielä CRM:n kanssa. Ilman oikeita järjestelmiä ja analytiikkaa ei ole mahdollista onnistua, vaan kaikki aika ja tekeminen on oikeasti tehotonta ja turhaa.
Mitä ilmeisimmin myös HR-ongelmat eli ihmisten motivoiminen, kehittäminen ja tavoitteiden mittaaminen ovat ratkaistavissa huippuhienojen järjestelmien avulla.
Kyllähän järjestelmät ovat tärkeitä, joskus jopa välttämättömiä. Mutta samalla niiden taakse on äärimmäisen helppo piiloutua ja peitellä mielikuvituksetonta ja keskinkertaista tekemisen tasoa. Siitähän tässä on kysymys.
Työelämään ja johtamiseen on turvallista suhtautua pelkkänä teknisenä suorituksena, sillä tunne ja intohimo ovat jotenkin noloja juttuja, ainakin täällä insinöörien Suomessa. Järjestelmien avulla pyrimme tilaan, missä tiedämme kaiken kaikesta.
Paitsi sen, miltä sen kaiken pitäisi meistä ja asiakkaista tuntua.
Vastaa