Parhautta paalupaikalla

Thought_leadershipJos jossain jaetaan kirjaoscareita vuoden hämmentävimmästä typografiakannesta, Sari Aapolan Tunnustettu asiantuntijuus – Thought Leadership myynnin ja markkinoinnin perustana (Docendo 2012) pääsisi varmasti ehdolle.

Mutta asiaan. Tämä on kirja asiantuntijaorganisaatioille, joilla substanssiosaaminen on suurin piirtein kunnossa ja seuraava tavoite olisi nousta rohkeasti oman alan yritysten eturiviin, mielellään paalupaikalle. Aapolan mukaan Thought Leadershipissä on kyse asiantuntija-asemasta, joka perustuu yrityksen ja sen tarjooman tunnettuuteen, uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Asema rakentuu strategiasta johdetulle erottautumiselle, kilpailuedulle ja niiden pohjalta laaditulle vahvalle markkinointiviestille ja
-sisällölle
. Kirja käsittelee Thought Leadership -teemaa monipuolisesti ja hyvin asiantuntevasti. Samalla sisältö ja rakenne tarjoavat selvät eväät oman Thought Leadership -strategian ja
-toimenpiteiden laatimiseksi. Siitä kymmenen pistettä kirjailijalle.

Kirjassa korostetaan useaan otteeseen, että Thought Leadership -hankkeen onnistuminen edellyttää 100 %:sta johdon tukea. Näin epäilemättä onkin. Ilman johdon aktiivista roolia on yrityksen mahdotonta nousta alansa Thought Leaderiksi. Epäonnistumisen riskejäkin on. Pahin virhe on jättää projekti strategisia kysymyksiä ymmärtämättömän tohelon markkinointipäällikön kontolle. Köh.

Mutta sitten tämä käsite, Thought Leadership. Miten on mahdollista, että suomen kielestä ei löydy osuvaa käännöstä? Kun tankkaa kokonaisen kirjan aiheesta, jonka pääidea ei taivu napakasti suomeksi, alkaa viimeistään puolivälissä tarinaa ärsyttää.

Kustantaja tarjoilee takakannessa vaihtoehtona ajatusjohtajuutta. Kirjailija käyttää pääasiassa englanninkielistä termiä, mutta korvaa sen välillä ilmauksella tunnustettu asiantuntijuus.  Vuoden Thought Leader -tunnustuspalkintoa ei tietääkseni jaeta missään, joten epäselväksi jää, miten ansioituminen todennetaan. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että tunnustettu asiantuntijuus huokuu hyvin heikosti innostusta, visiota ja karismaa, mitä sen tulisi nimenomaan käsitteenäkin jo välittää.

Ehkä joku oman alansa Thought Leader voisi nyt keksiä termille nasevan käännöksen. Anyone?

4 vastausta artikkeliin ”Parhautta paalupaikalla”

  1. Joskus tulee mieleen, että suomenkielisten termien käyttämistä pidetään merkkinä osaamattomuudesta – niinhän ei ole. Kaikki siis Normisuorittajan kanssa vaatimaan kunnon suomenkielisiä termejä asioille. Asioistahan pitäisi tehdä yhteisesti ymmärrettäviä.

  2. Kiitos Annukka arvostelusta, bongasin sen vasta nyt! Olet täysin oikeassa suomenkielisen termin tarpeellisuudesta. Minulle suomenkielistä kirjaversiota kirjoittaessa tärkeintä oli kuitenkin, että aiheen tulkinta lähtisi oikeaan suuntaan, eikä pääasia olisi uuden hypetyssanan lanseeraus. Toivoin myös, että ne, joille englanninkielinen termi oli tuttu, löytäisivät kirjan. Nyt kun aikaa on kulunut, ja keskustelu aiheesta laajenee, on ajatusjohtajuus alkanut tuntua parhaalta termiltä. Kirjoitin tästä blogiini tammikuussa http://www.keynotes.fi/fi/blogitem/12/tulkoon_ajatusjohtajuus/?ofs=0 , ja olen ryhtynyt suomeksi puhumaan ajatusjohtajuudesta.

    1. Hei Sari! Suuret kiitokset, että tulit kommentoimaan kirjastasi tehtyä arviota! Koska termeistä on hauska keskustella, lisään soppaan vielä yhden: henkinen markkinajohtaja-asema. Se on pitkä ja kankea, mutta omasta mielestäni sisältää kuitenkin thought leadershipin perusajatuksen. Kun termiä käytetään taivutettuna keskellä virkettä, se ei tunnu niin kamalalta: ”…kun yritys tavoittelee henkistä markkinajohtaja-asemaa, se usein…”.

      Kiteyttäminen on osa markkinointi-ihmisen ammattitaitoa. Siksi nasevan termin löytäminen tuntuu niin tärkeältä. Olisihan se hienoa, mutta aina ykkösvaihtoehtoa ei vain löydy. Ajatusjohtajuus on tässä tapauksessa minustakin ihan käypänen ratkaisu. Viime kädessä tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki puhumme samasta asiasta :)

      1. Hei taas!
        Mielenkiintoinen ehdotus, alanpa testata sitä puhuessani aiheesta. Silti luulen, että ajatusjohtajuus alkaa olla voitolla. Sitä vie eteenpäin sisällöntuotannosta puhuminen. Moni tuon alan edustaja puhuu ajatusjohtajuudesta tavoitteena.

        Siinä sitten seuraava haasteeni. Pidän hyvin tärkeänä, että teot ovat osa ajatusjohtajuutta. Kyseessä ei ole vain viestinnällä saavutettava asema. Henkilöstö lunastaa ajatusjohtajuuden lupausta asiakastyössään, ja siksi yrityskulttuuri ja aito osaaminen ovat niin olennaisia asioita. Yritän siis viedä läpi tätä ajatusta vs. väitteet, joissa ajatusjohtajuus rakennetaan verkkoviestinnällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *