Muistat ehkä, kuinka huolissaan hallituksemme oli keväällä alijäämäisen Suomen riskistä joutua talouden tarkkailuluokalle, mikä olisi “vaarallista ja nöyryyttävää”. Kuin ihmeen kaupalla vältimme tämän häpeällisen tilanteen rimaa hipoen. Huh huh!
Paitsi että.
Olemme kyllä jo EU:n tarkkiksella, nimittäin kierrätysasioissa.
Olemme onnettomia lajittelijoita ja kierrättäjiä
Suomi hiihtää EU:n jälkijoukoissa kaukana tavoitteista mitä tulee elektroniikkaromun, yhdyskuntajätteen ja muovipakkausten kierrätykseen. Uutinen se ei ole, tavoitteista jääminen on ollut näköpiirissä jo pitkään, mutta päättäjiä tämä ei tunnu kiinnostavan. Yhdyskuntajätteestä kierrätettyä pitäisi saada puolet (55 %) vuoteen 2025 mennessä. Se, että muutkin EU-maat ovat ihan surkeita kierrättäjiä, ei ole mikään selitys. Oikeudellisesti sitovat tavoitteet on asetettu EU:n jätelainsäädännössä. Kierrätysasteemme junnaa paikallaan ja on selvästi alle EU:n keskiarvon (vuonna 2022 se oli 43 %).
Muovinlajittelussa olemme vajaa 30 %:n lajitteluasteella EU:n keskivertoakselilla. Se on sentään Ruotsin kierrätysastetta korkeampi, mutta kaukana tavoitteesta ollaan tässäkin.
Syitä esimerkiksi muovipakkausten kierrätyksen huonoon tasoon on helppo listata – ja niitä on paljon – mutta asenne- ja arvomaailma on yksi keskeinen tekijä. Vaikka voimme olla iloisia siitä, että kaatopaikalle ei viedä enää juuri mitään, kierrätyskelpoisen jätteen polttaminen energiaksi ei ole mikään uroteko. Jätteiden polttamisesta puhutaan edelleen kiertotaloutena, vaikka todellisuudessa se on viimeinen vaihtoehto materiaaleille, joita ei voida hyötykäyttää.
Ostamme liikaa muovikasseja
Toinen asia, josta saamme varmasti myös piiskaa, on muovipussien (kauppakassien) liiallinen ostaminen. Globaalin tason ongelmia vasten keskustelu muovipusseista tuntuu omassa päässä samalta kuin keskustelu muovipilleistä, mutta fakta on kuitenkin, että suomalaiset ostavat vuosittain 350 miljoonaa (!) muovipussia. Herravarjele. Onhan tässäkin asiassa tosiaan tekemistä. Kun vuonna 2022 ostimme keskimäärin 55 muovikassia per henkilö, ensi vuoden aikana määrä pitäisi jollain ihmeen ratkaisulla pudottaa alle 40:een per henkilö. Voi melkoisella varmuudella sanoa, että tarkkis odottaa tässäkin.
Se, onko juuri tämä se kulutusnäkökulma, mihin meidän pitäisi yhteiskuntana kiinnittää huomiota vaikuttavuuden näkökulmasta, on sitten toinen asia. Toki se on konkreettinen tapa kiinnittää ihmisten huomio asiaan, joka koskettaa käytännössä jokaista suomalaista.
Vastaa