Avainsana-arkisto: ekosysteemi

Työpaikan unohdettu ammattiryhmä: mielensäpahoittajat

Heitä löytyy jokaiselta työpaikalta. He tekevät pyyteetöntä työtä saamatta siitä koskaan kiitosta. Mikään tilanne ei ole niin vähäinen, etteivätkö he tunnistaisi  syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta. Annatko sinä arvoa työpaikkasi mielensäpahoittajille?

Työelämän mielensäpahoittajat ovat ryhmä, jolla on erityinen rooli työpaikan ilmapiirin kehittämisessä. He ovat kriittinen, usein naisvaltainen  joukko, joka rohkeasti kyseenalaistaa takanapäin työpaikan uudistukset ja tiimin yhteiset valinnat.

Ammattitaitoinen mielensäpahoittaja tunnistaa vääryydet mistä tahansa työpaikalla näkemästään tai kuulemastaan asiasta riippumatta siitä, koskeeko tapahtuma häntä henkilökohtaisesti. Mielensäpahoittajilla on ainutlaatuinen kyky nähdä epäoikeudenmukaisuus sielläkin, missä muut eivät sitä näe. Heidän viestinsä on lohdullinen: ei asioihin tai työkavereihin tarvitse suhtautua huumorilla tai väkinäisellä positiivisuudella – mielensä pahoittaminen on kaikkien oikeus. Mielensäpahoittajat tekevät uranuurtavaa työtä osoittamalla, että pitkäjänteinen työ kannattaa; aktiivinen epäoikeudenmukaisuuksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen johtaa lopulta keinotekoisen hyväntuulisuuden katoamiseen.

On aika nostaa tämä unohdettu ammattiryhmä arvoonsa. Kun seuraavan kerran tunnistat työpaikaltasi mielensäpahoittajan, muista kiittää häntä tärkeästä työstä. Ilman häntä työpaikallanne vallitsisi teennäisen hyvä meininki. Älä huoli, jos henkilö loukkaantuu – muuten hän ei olisikaan aito mielensäpahoittaja.

Yes, I’m high

Kauppalehti uutisoi tänään, että markkinointi- ja viestintäväki käyttää luvattoman innokkaasti tarjolla olevia pilvipalveluita. Siis innokkaasti ja ilman  IT-osaston lupaa.

Kyllä, olen syyllinen! Hommasin Dropboxin käyttööni, koska se on niin älyttömän kätevä tapa siirtää isoja kuvatiedostoja mainostoimistoon. Ei tullut mieleenkään kysyä lupaa esimieheltä, saati IT-osastolta. Skypeä en ole nykyisessä työssäni vielä tarvinnut, mutta edellisessä kylläkin – ja todellakin asensin sen kysymättä keneltäkään mitään. Ei ole minun vikani, jos konsernin konservatiivinen ajattelu estää täysin uudenaikaisten ja ennen kaikkea tavattoman hyödyllisten palveluiden käytön. Jos vaihtoehtoina on istua päivästä 8 tuntia junassa tunnin palaverin takia, tai sitten hoitaa sama tunnin palaveri Skypellä, niin kummankohan normaali ihminen valitsee?

Etädemoon perustuva myyntityö hyödyntää nykyään esimerkiksi todella näppärää join.me-palvelua. Onneksi sitä ei tarvitse asentaa koneelle, mutta jos tarvitsisi, asentaisin varmasti. Aivan loistavaa, ettei tarvitse raahautua puolentoista tunnin myyntitapaamiseen, kun saman setin voi hoitaa puolessa tunnissa etädemolla.

Vouhotusta luvattomista pilvipalveluista perustellaan tietoturvakysymyksillä. Ehkä, mutta oikea syy on tietysti jatkuvasti kasvava kontrollin tarve. Kehitystä ei kannata estää, joten IT-yksiköt ratkaiskoon kriisinsä pikapuoliin.

Surrur!

HS:n tämänpäiväisen uutisen mukaan ihmisen ja kärpäsen aivot ovat perusrakenteeltaan hämmästyttävän samankaltaisia. Hienoa, että asialle on vihdoin saatu tieteellinen vahvistus.  Työpaikoilla lajitovereitamme on havaittu jo pitemmän aikaa.

Perskärpäsen tunnistavat kaikki. Hän on klassinen hännystelijä, joka seuraa kohdettaan varjon lailla. Miellyttämisen tarve herättää työkavereissa yleensä ärtymystä, myötähäpeää tai kateutta.

Evoluutioteoria: kärpäsestä härkänen. Tyypillinen työelämän ilmiö. Lähtökohdiltaan varsin mitättömästä asiasta kasvaa oikealla hetkellä ja oikeiden henkilöiden kesken issue.

Surina. Sitä kuulee työpaikalla harva se päivä. Kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät virvoittavat tyypit lentokuntoon ja pörräämään. Joka vuosi ihmetyttää, miten ja missä ne oikein talvehtivat.

Ammutaan tykillä kärpästä. Varman päälle ylireagointi on aina toimiva tapa, varsinkin markkinoinnissa.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ideaalitilanne, josta teoreetikot puhuvat. Kaukana arkipäivän yksi kärpänen viidellä iskuyrityksellä -mallista.

Kuten yllä kuvatuista esimerkeistä voi huomata, suhtautuminen lajitoveriimme on paikoin vihamielinen, jopa väkivaltainen. Tässä kohtaa lienee peiliin katsomisen paikka. Kärpäset ovat osa työelämän ekosysteemiä, joten hyväksytään heidät sellaisena.