Avainsana-arkisto: brändit

Suosi suomalaista – jos osaat

Tahmaisen talouskehityksen aikana yhteiskuntamarkkinoijat ovat kurkistaneet mummun ja vaarin markkinointivintille ja löytäneet sieltä vanhan kunnon Suosi suomalaista -kampanjan. Pienellä tuunauksella on syntynyt freshimpi kokonaisuus.

Globaalin markkinatalouden aikakaudella kotiinpäin vetäminen on jopa eksoottista, mutta onko se toimivaa? Kampanjassa luvataan, että ostamalla kuukaudessa 10 eurolla enemmän suomalaisia tuotteita, syntyisi Suomeen 10 000 vuosityöpaikkaa.

Ajatus on kaunis, mutta työelämä on ehtinyt kyynistää. Niinköhän eurot oikeasti ropisevat uuden työntekijän tilinauhalle eikä omistajan taskuun? Mitä minun pitäisi ostaa, jotta oikeasti tuotteen tai palvelun ostaja joutuisi lopulta palkkaamaan uusia työntekijöitä?

Entä mikä on oikeasti suomalainen tuote? Monet viimeaikaiset uutisjutut ovat paljastaneet, kuinka suomalaiset ostavat mielestään kotimaisia tuotteita autuaan tietämättöminä, että tuote ei täytä kotimaisuusvaatimuksia lähimaillekaan. Brändäys on siis onnistunut. Jos tuotanto on Kiinassa, Intiassa, Turkissa tai Virossa, ja Suomessa vain suunnittelu ja kenties markkinointi, ei varmaankaan voi puhua suomalaisesta tuotteesta?

Blaa!: Finnish design, made in Turkey.
Blaa!: Finnish design, made in Turkey.

Lastenvaatteiden kohdalla voisi pyrkiä ostamaan ainakin välillä kotimaista. Mutta miten onkaan: suurin osa niistäkin valmistetaan jo ulkomailla. Kirja on parhaimmillaan täysin kotimainen tuote kirjoittajasta painopaperiin. Mutta kotimainen menestysteos harvoin tuloutuu uuden työntekijän palkkaamiseen. Kirjailija saa palkkiorahoillaan lisää aikaa uuden kirjoittamiseen, ja kustantaja kompensoi osuudellaan samaan aikaa kymmentä flopannutta teostaan. Naisille suositeltu klassikko on kotimainen terveysside, mutta sillekin on nykyään vaihtoehto, joka ajaa ekologisuudellaan ohi kertakäyttötavaran valmistusmaasta riippumatta: kuukuppi.

Palveluiden yksi määritelmä on, että ne tuotetaan ja kulutetaan lähes yhtäaikaisesti. Voisinko tukea suomalaista työllistymistä ostamalla palveluita? Tavallisimmat kuluttajapalvelut ovat yksityisyrittäjien tarjoamia: kampaaja, hieroja tai kosmetologi. Ja miksei siivouspalvelu tai remontointi. Ne eivät kuitenkaan edusta välttämättömyystarpeita, eikä niitä raski määräänsä enempää hankkia. Ja yrittäjien valitusvirrestä päätellen yksikin lisätyöntekijä on aina järjetön riski, joten töitä tehdään mieluummin tauotta kuin palkataan apulainen.

Jäljelle jää itse asiassa kaksi hyvää, toisiaan tukevaa vaihtoehtoa: vessapaperi ja tomaatit. Paitsi että – tarkemmin ajatellen – Närpiössähän työskentelee valtavasti ulkomaalaisia. Syömällä kotimaisia tomaatteja työllistän siis vaan lisää ulkomaalaisia. No onneksi jäljelle jää edes se yksi vaihtoehto.

PS. Sinivalkoinen valinta -sivustolta löytyy todella paljon mielenkiintoisia tuotteita, jotka ovat kokonaan Suomessa valmistettuja (avainlipputunnus). Näitä ovat esimerkiksi Nanson trikoovaatteet, Carita-pefletit, kauniit ja käytännölliset Fleimio-tuotteet.

Paskaduunista asiantuntijabrändiksi

Otsikossa on kenties hieman ylilyöntiä, mutta tämän postauksen taakse kätkeytyy vilpitöntä ihailua Lassila & Tikanojan markkinointia ja viestintää kohtaan.

Oletko huomannut, että sen lisäksi, että kuljettaja tyhjentää roskat, hän tarvittaessa myös pesee jäteastian? Pesuoperaatio käynnissä auton
Oletko huomannut, että sen lisäksi, että kuljettaja tyhjentää roskat, hän tarvittaessa myös pesee jäteastian? Pesuoperaatio käynnissä auton takana.

Kaikkihan me tiedämme roska-auton. Ja roska-autonkuljettaja on mies, joka tekee ihan kirjaimellista paskaduunia kerätessään toisten haisevia jätteitä. Olkoonkin, että oma 2,5-vuotiaani on suuri roska-autojen ihailija, meille aikuisille roskien tyhjennys on pääosin näkymätöntä kaupungin edellyttämää ”kunnallisteknistä” palvelua, jota ei edes huomaa, paitsi kun se lakkaa toimimasta.

Asuinalueellamme liikkuu kahden firman edustajia: Lassila & Tikanojan sekä Sihvarin jäteautoja. Koska em. syystä olen altistunut jatkuville roska-autohavainnoille kohta puolentoista vuoden ajan, olen kiinnittänyt huomiota erityisesti Lassila & Tikanojan tapaan hyödyntää oma ilmainen mainostila. Ison logon sijaan autot on maalattu tai teipattu firman tunnusväreihin, ja autojen sivut on valjastettu tiedottamiseen ja kansalaisten asennekasvatukseen. Tämän lisäksi Lassila & Tikanoja on ottanut aktiivisesti haltuun sosiaalisen median: heidät löytää ainakin Twitteristä ja Linkedinistä.

L&T on pystynyt kristallisoimaan missionsa, määrittelemään oman roolinsa arvoketjussa ja lähtenyt ajan hengen mukaisesti rohkeasti muokkaamaan tulevaisuutta myös kuluttajien silmissä:

”L&T on palveluyritys, joka yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi.”

Asiantuntijamielikuvan kehittäminen viestimällä ja keskustelemalla nostaa paitsi alan arvostusta, se myös pistää meidät kuluttajat miettimään ja tiedostamaan tekemisiämme. Ja juuri tähän L&T mitä ilmeisimmin pyrkii. Pisteet siitä!

Brändäämisen ytimessä: The only brand book you will ever need

The only brandbookThe only brand book you will ever need  by Maandag & Puolakka (Suomen Liikekirjat 2014) on englanninkielinen, mutta (myös) Suomessa painettu tiivis kirjanen brändinhallinnan perusteisiin. Kirja keskittyy olennaiseen markkinointijargonia vältellen, joten se sopii erityisen hyvin heille, jotka haluavat brändäämisen sijaan paneutua johonkin tärkeämpään, esimerkiksi bisneksen tekemiseen ;-)

Tykkään kirjan ideasta, siitä, että brändäämiseen liittyvät kysymykset tulisi pitää yksinkertaisina ja selkeinä. Mitä enemmän brändikirjallisuutta ja -tutkimusta olen vuosien aikana lukenut, sitä turhemmalta kaikenlainen vatvominen tuntuu. Samalla linjalla on myös työn kautta tullut arkikokemus:
1. Brändinhallinta vaatii aina markkinoinnin ammattitaitoa (siksi älä jätä sitä insinööreille).
2. Vaikka brändi on tärkeä, se ei ole ydinfysiikkaa (älä siltikään jätä sitä insinööreille).

Jos erehdyn avaamaan markkinointikirjan, missä joku oikeasti analysoi brändin imagoa, brändin identiteettiä tai brändin mainetta, lukeminen loppuu siihen.

TOBYWEN-kirjan tekijät liputtavat vahvasti itsenäisiin brändeihin perustuvan strategian puolesta. ”Expand your business, not your brand” todetaan pariinkin otteeseen. Erillisbrändeihin perustuvassa ajattelussa on puolensa, mutta se tulee myös kalliiksi. Kirjassa ei juuri puhuta rahasta, vaikka kaikki esimerkit ovat ns. miljoonabrändejä. Jos markkinointibudjetti on rajallinen, on yksinkertaisesti tehokasta pistää kaikki paukut yhteen lupaukseen, yhteen brändiin. Lukijan on hyvä pitää mielessä, että mono- ja erillisbrändimalleissa on molemmissa hyvät ja huonot puolensa.

Kirja on tiivis, jopa aforismimainen. Ajatukset on kiteytetty olennaiseen, mikä tarkoittaa, että myös lukeminen pitää tehdä ajatuksella.  Visuaalisesti kirja on nätti, ja sopii siten vaikkapa lahjaksi tuoreelle yrittäjälle. Tässä kirjassa ainoa vieras termi, jota kaikki lukijat eivät ehkä tunnista, on SUV. Tsekatkaa linkki, niin sitten tiedätte senkin.

Kirjan omille sivuille pääset tästä.