Minulle pelkkä pihvi, kiitos!

Kuva: radiomofosounds/Flickr
Vieläkö joku tarvitsee sämpylää?

Kriittinen palaute, tuo työpaikan vuorovaikutustilanteista vaikein. HS:n hiljattain julkaisemassa jutussa väitettiin, että perinteisen hampparimallin voi heittää roskikseen.  Sämpylä on turhaa hyssyttelyä ja hämmentää palautteen ydinviestin. Paljon parempi on sanoa asiansa suoraan henkilökohtaisuuksiin menemättä.

No siinäpä se. Miten annetaan kriittistä tai rakentavaa palautetta toisen henkilökohtaisesti tekemästä työstä, ilman että mennään henkilökohtaisuuksiin? Tuntuuko palaute oikeasti vähemmän loukkaavalta, kun se kohdistuu henkilön käytökseen mutta ei ominaisuuksiin?

”Kollega tietää, että työkaveri tarkoittaa hyvää, vaikka hän esittäisikin asian töksäyttäen.”, sanoo HS:n haastattelema asiantuntija. En kyllä itse ottaisi riskiä, jos vain mahdollista.

Palautteen ammattimaista vastaanottamista voi ja pitäisi harjoitella, sillä oma reagointitapa hioutuu tietynlaiseksi jo lapsena. Työpaikalla taitavastikaan annettu palaute ei onnistu, jos vastaanottaja on lapsesta asti saanut kohtuuttomasti negatiivista tai ylenpalttisesti positiivista palautetta.  Myös olosuhteilla ja iällä on merkitystä. Palaute saattaa tulla vastaanottajan näkökulmasta pahimpaan mahdolliseen hetkeen, ja jättää jälkeensä pysyvän ketutuksen. Varsinkin nuorilla ihmisillä neutraalikin palaute voi traumatisoida pitkäksi aikaa, jos taustalla on ammatillista epävarmuutta. Suoran ja asiallisesti annetun kriittisen palautteen parasta kohderyhmää ovat henkilöt, joilla ei ole ammatillisia itsetunto-ongelmia, tai joille palautteen vastaanottaminen ja antaminen on osa oman työn rutiinia. Kaikille muille pienikin pehmennys tulee todennäköisesti tarpeeseen.

Asiantuntijat näyttävät unohtavan, että hampparimallissa on yksi kiistaton etu: se pakottaa miettimään ja antamaan vastaanottajalle myös positiivista palautetta, joka ei yleensä kuulu ruokalistalle suomalaisilla työpaikoilla. En mitenkään jaksa uskoa, että keskivertoihminen ei tunnistaisi hampparin välissä annettua kritiikkiä. Yhä kansainvälisempi toimintaympäristö pistää myös miettimään, eikö liian suora palautekulttuuri vaikuta helposti töksäyttävältä. Miten aasialaisesta kulttuurista tuleva henkilö kestäisi suomalaista tapaa antaa suoraa palautetta? Kohteliaisuusfraasit kun eivät nekään ole meikäläisten vahvuuksia.

Aika koulii meistä tavalla tai toisella parempia palautteen vastaanottajia. Jos ei muuta, opimme peittämään harmistuksemme, kääntämään tilanteen vitsiksi ja jatkamaan hommia muina miehinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *