Ergonomiaa aivoille

Ylikuormitusta? Kuva: Tricia Wang/Flickr

Vihdoinkin löysin työtehokkuuteen, keskeytyksiin, hälyyn sun muuhun liittyvälle säläkirjoittelulleni aidon ja oikean käsitteen: kognitiivinen ergonomia.

Termi ei ole mitenkään uusi. Onkin kovin ihmeellistä, etten ole aikaisemmin törmännyt siihen tai kuullut kenenkään puhuvan siitä. Google antaa vaivaiset 1060 osumaa. Kognitiivinen ergonomia on kuitenkin juuri se, mistä meidän pitäisi työpaikoilla puhua. Perinteiset ergonomiakysymykset ovat tärkeitä totta kai, mutta niillä ratkaistaan vain pieni osa  tietotyöläisen työkuormituksen ongelmista. On päiviä (viikkoja…) jolloin tuntuu, ettei mikään asia pysy mielessä ja asiat vain unohtuvat jo ennen kuin ne ehtii kirjoittaa muistiin. Keskittyminen on lähes mahdotonta. Päivä huipentuu ”en ole saanut mitään aikaiseksi”-paniikin aiheuttamaan edestakaiseen säntäilyyn. Kas, vika ei olekaan pelkästään minussa. Kyse on myös kognitiiviseen ergonomiaan liittyvistä ongelmista. Tuli heti rauhallisempi olo.

Kognitiivisen ergonomian synonyymiksi on tarjottu työtiedettä. Omaan korvaan nämä termit kuulostavat eri asioilta, sillä ergonomiaan liittyy vahva mielikuva erityisesti yksittäisen työntekijän vaivoista ja ongelmista. Työtiede on neutraalimpi ja kattavampi, koska työhön liittyviä asioita, ongelmia ja ilmiöitä tutkitaan laajasti eri tieteenaloilla. Työtiede yhdistää luontevasti näiden tieteenalojen tutkimuksen.

Suomessa työtiedettä tutkitaan ja opiskellaan Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa ja Turun yliopistossa Turun työtieteiden keskuksessa. Uutta tietoa minulle tämäkin. Tuotantotalous ei toki ole muutenkaan ydinosaamistani saati lähellä sydäntäni (sori kaikki dippainssit), ja Turussa en ole käynyt sitten vuoden 1994, mutta onkohan kysymys myös siitä, että työtiedettä ei ole osattu tuoda selkeämmin osaksi arkipäivän tematiikkaa (suom. kahvitaukojargonia)? Kirjoittaako Talouselämä työtieteestä? Kauppalehti? Edes Tiede-lehti? Missä on aihetta käsittelevät blogit ja sosiaalisen median ryhmät?

Valitettavasti taitaa olla edelleen niin, että ergonomia tarkoittaa meille työtuolin käsinojan oikeaa korkeutta. Ja työtiede ei sano useimmille yhtään mitään.

0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *